Kesällä 2021 toteuttamassamme korona-ajan yhdistystoimintaa kartoittavassa kyselyssä pyrimme selvittämään, miten yhdistykset olivat vastanneet vallitsevan pandemian poikkeuksellisiin vaatimuksiin.
Jaoimme vastaukset kahteen luokkaan: urheiluseuroihin ja muihin yhdistyksiin. Vastauksista enemmistö oli muiden kuin urheiluseurojen antamia. Tulokset poikkesivat jonkin verran toisistaan yhdistyksen tyypin mukaan, mutta vastausten osalta oli myös paljon samankaltaisuutta. Yhteensä saimme 85 vastausta, joista 12 urheiluseuroilta ja 73 muilta yhdistyksiltä.
Erityisen usein vastauksissa toistui etäkokousten hyödyntäminen ja niitä ilmoitti käyttäneensä miltei puolet yhdistyksistä. Jotkin yhdistyksistä ja urheiluseuroista kertoivat, ettei mitään uusia toimintatapoja otettu käyttöön koronan myötä.
Erilaisia chatteja ja esim. WhatsApp-sovellusta mainitsi käyttäneensä noin joka kymmenes yhdistyksistä ja saman verran yhdistyksistä ilmoitti myös tarjonneensa vertaistukitoimintaa verkossa. Vertaistukea tarjottiiin vaihtelevasti chattipohjaisten sovellusten ja muiden verkkoympäristöjen avulla.
Hyvin suuressa osassa vastauksia kerrottiinkin myös varsinaisen toiminnan siirtämisestä verkkoon. Varsinaisella toiminnalla viitataan tässä toimintaan, johon jäsenet voivat osallistua ja joka liittyy yhdistyksen toiminnan aihepiiriin, joten siihen ei lasketa esim. hallituksen kokouksia tai muita hallinnollisia asioita. Urheiluseuroilla tämä oli vielä yleisempää kuin muilla yhdistyksillä.
Koulutusten järjestäminen verkossa oli kyselyn vastausten perusteella verraten harvinaista.
Viidenneksessä yhdistysten vastauksista mainitaan uuden tilanteen pakollisine etätoimintoineen tuottaneen hyviä tuloksia – esim. etäkokoukset esim. säästävät matkaan ennen käytettyä aikaa ja mahdollistavat osallistumisen paremmin kuin fyysiset kokoukset.
Joissakin tapauksissa etäkokousvälineiden käyttö oli jopa lisännyt osallistumista, kun maantieteelliset rajoitteet eivät estä osallistumista. Eräs yhdistys kuvaa tilannettaan näin:
”Muistikerhossa oli ennen koronaa 20 osanottajaa, nyt n. 120 - 150 jäsentä lukee kysymykset ja vastaukset kuukausittain. Bridge-kerho toimii erinomaisesti Teamsilla”, eräs yhdistysaktiivi kertoo.
Yleensäkin sähköinen yhteydenpito jäseniin koettiin hyödylliseksi yhdistyksissä ja korona-aikana se on pakon edessä parantunut. Noin puolet kyselyyn vastanneista urheiluseuroista koki, että esim. harjoituksista verkossa on saatu positiivisia kokemuksia. Erilaisista sovelletuista osallistumisen tavoista esim. henkilölukumäärältään rajoitetut kokoontumiset ja tallenteet eivät aina tuottaneet toivottuja tuloksia ja seniori-ikäisten aktivoiminen digivälineiden käyttöön koettiin ajoittain haastavana.
Yleisesti ottaen etätyövälineiden käyttöönotto tuntuu saaneen positiivisen vastaanoton yhdistyksissä ja seuroissa.
Noin puolet yhdistyksistä arveli, että etäkokouksista saatujen hyvien kokemusten vuoksi etäkokoukset ja muu verkossa tapahtuva toiminta jäävät pysyväksi osaksi yhdistyksen käytäntöjä. Parantuneen viestinnän hyödyt ovat olleet yhdistyksille ilmeisiä. Tämä sopii hyvin useista kaikentyyppisten yhdistysten vastauksista nousseeseen ajatukseen, että jäsenhankinta ja motivoituneiden jäsenten toiminnassa mukana pitäminen ovat erittäin tärkeitä. Digitaaliset välineet ja tehokas jäsenviestintä ovat kaikenlaisten seurojen näkemyksen mukaan tärkeässä asemassa, kun yhdistykset suuntaavat kohti tulevaisuutta.
Silti pelko harrastajamäärän laskusta oli voimakkaasti läsnä urheiluseurojen vastauksissa, eikä asioiden palaamiseen heti entiselleen välttämättä luoteta. Paluuta normaaliin ja harrastamisen mahdollistamista odotettiin kuitenkin niin urheiluseuroissa kuin muissakin yhdistyksissä.
Jos olet kiinnostunut saamaan laajempaa käsitystä suunnasta, johon suomalaiset järjestöt ovat korona-aikana liikkuneet, kannattaa myös tutustua Järjestödigi-kartoituksen tuloksiin.