Sosiaali- ja terveysministeriön STEA-jako on supistunut neljässä vuodessa noin sadalla miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 jaossa oli 373,6 miljoonaa euroa, vuonna 2026 enää 273,9. Pudotus on merkittävä. Vertasimme miten asiakkaamme ovat pärjänneet muutoksessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön STEA-jako on supistunut neljässä vuodessa noin sadalla miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 jaossa oli 373,6 miljoonaa euroa, vuonna 2026 enää 273,9. Pudotus on 26,7 prosenttia.
Leikkaus ei jakaudu tasaisesti. Se ei myöskään näytä jakautuvan satunnaisesti.
Toimialan kokonaiskuva on selvä: julkinen rahoitus supistuu. Huippuvuonna 2024 jakoa oli 383,6 miljoonaa, eli reaalinen pudotus huipusta on 28,6 prosenttia. Tämä ei ole suhdannevaihtelua.
Tarkastelimme rinnakkain miten omat asiakkaamme - reilut 200 valtakunnallista järjestöä - ovat sopeutuneet samalla aikavälillä.
Asiakkaidemme yhteenlaskettu STEA-rahoitus on laskenut samassa ajassa 12,9 prosenttia. Koko STEA-jaon lasku on 26,7 prosenttia. Ero on yli kaksinkertainen. Toinen tapa nähdä asia: asiakkaidemme osuus koko STEA-jaosta on noussut 9,89 prosentista 11,75 prosenttiin. Pienenevästä jaosta asiakkaidemme osuus jaosta on kasvanut.
Avustusten kohdentumiseen vaikuttavat järjestön strateginen asemointi, toiminnan vaikuttavuus, hakemusten laatu ja monet asiat, jotka eivät näy jäsenrekisterijärjestelmässä tai verkkopalvelussa. STEA-arvioinnit perustuvat järjestön toimintaan, ei sen käyttämiin ohjelmistoihin.
Kun rahoitus kiristyy, järjestön kyky osoittaa toimintansa volyymi, jäsenmäärän kehitys, palvelujen käyttö ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus muuttuu konkreettisesti tärkeämmäksi. Toiminnan avainluvut pitää saada ulos järjestelmistä ajantasaisesti ja virheettömästi.
Ne järjestöt, jotka pärjäävät paremmin tässä ympäristössä, ovat usein samoja, jotka ovat viime vuosina investoineet perustyötä tukevaan infrastruktuuriin. Tämä ei ole sattumaa, koska hallinnollisen kuormituksen pienentyessä aikaa vapautuu varsinaiseen tekemiseen. Ja varsinainen tekeminen on lopulta se, mitä rahoittajat arvioivat.
Toimialan rakenteellinen muutos jatkuu. Hyvinvointialueuudistus, kuntatalouden kireys ja valtion menoleikkaukset osuvat kaikki samaan kohteeseen. Niiden järjestöjen, jotka haluavat säilyttää toimintakykynsä, kannattaa pohtia, mitä tämä omalla kohdalla tarkoittaa - ja missä on mahdollista saada vipuvoimaa rajallisilla resursseilla.
Asiakkaidemme kestävyys ei ole sattumaa, eikä suoraan ohjelmistojen vaikutusta. Kestävyys syntyy pitkäjänteisestä työstä, määrätietoisesta kehittämisestä ja hyvistä valinnoista. Me tarjoamme välineet, joilla työtä on helpompi tehdä, mitata ja viestiä eteenpäin.